lupiinit

[MR2]

En tajua, mitä pahaa lupiinit tekevät Suomen luonnonniittyjen
alkuperäiskasveille. Rinta rinnan niitä näyttää kasvavan sulassa sovussa
koiranputkien, leinikkien, päivänkakkaroiden, kissankellojen ym. kanssa.
Pahinta tuhoa tekevät kaupungin viheralueista vastaavat, jotka ovat
päättäneet, että lähellä keskustaa sijaitsevat luonnonvaraiset niityt
ajetaan sängeksi joka vuosi aina keskellä kesää. Mitä järkeä on
siinäkään, että pyörätien reunakasvit vedetään sängeksi monen metrin
leveydeltä (tai yleensä ollenkaan, näköesteenä niillä ei ole merkitystä
eivät ne kavenna väylääkään)?

MR

[Jorma Moll]

Post by MR2
En tajua, mitä pahaa lupiinit tekevät Suomen luonnonniittyjen
alkuperäiskasveille.....

oon ihmetelly ihan samaa....... mutta kait puutarhureidenkin on
päästävä pätemään jollakin tavalla :-(

[MR2]

Post by Jorma Moll

Post by MR2
En tajua, mitä pahaa lupiinit tekevät Suomen luonnonniittyjen
alkuperäiskasveille.....

oon ihmetelly ihan samaa....... mutta kait puutarhureidenkin on
päästävä pätemään jollakin tavalla :-(

Tuontapaisen maisemanhoidon ymmärrän:

http://www.pirkkala.fi/asuminen_ja_ymparisto/tekniset_palvelut2/puisto_ja_virkistysalueet/lampaat_maisemanhoitajina/

mutta en sitä, että kaunis kukkaketo parturoidaan maan tasalle joka
kesä, kun se juuri on kauneimmillaan. Kaupungin toimesta niitetään juuri
niitä luonnonvaraisia, alkuperäisiä niittykasveja, joita lupiinien
sanotaan uhkaavan.

MR

[Raimo Suonio]

Post by MR2
mutta en sitä, että kaunis kukkaketo parturoidaan maan tasalle
joka kesä, kun se juuri on kauneimmillaan. Kaupungin toimesta
niitetään juuri niitä luonnonvaraisia, alkuperäisiä niittykasveja,
joita lupiinien sanotaan uhkaavan.

Avoin maasto ei yleensä pysy kukkaketona ilman hoitoa. Hoitamattomana
maaperä tulee ravinteikkaammaksi ja se suosii korkeita heinäkasveja,
jotka tukahduttavat matalakasvuiset kukkakasvit. Jos siis haluat
tavallisen suomalaisen, avoimen kentän pitää kukkaketona, sinun on
kerran tai kaksi kesässä niitettävä se ja korjattava niittojätteet
pois.

[Puakki]

Post by MR2
mutta en sitä, että kaunis kukkaketo parturoidaan maan tasalle
joka kesä, kun se juuri on kauneimmillaan. Kaupungin toimesta
niitetään juuri niitä luonnonvaraisia, alkuperäisiä niittykasveja,
joita lupiinien sanotaan uhkaavan.

Väisälän pihassa kasvoi villinä Kuminaa, ei kasva enää, äitini toi
jostain Lupiineja, pihakalliolle ilmestyi sitten Isomaksaruoho, se
pystyy kilpailemaan elintilasta lupiinin kanssa

Avoin maasto ei yleensä pysy kukkaketona ilman hoitoa. Hoitamattomana
maaperä tulee ravinteikkaammaksi ja se suosii korkeita heinäkasveja,
jotka tukahduttavat matalakasvuiset kukkakasvit. Jos siis haluat ,
kerran tai kaksi kesässä niitettävä se ja korjattava niittojätteet pois.

Väisälän (Harju) pientarot oli niitetty ikimuistoisista ajoista, niissä
kasvoi yleensä Jäkkiä, hyvin harvassa oli Maariankämmekkää,
Päivänkakkaraa ja Kissankäpäliä

[Seppo Loisa]

Post by MR2
Mitä järkeä on
siinäkään, että pyörätien reunakasvit vedetään sängeksi monen metrin
leveydeltä (tai yleensä ollenkaan, näköesteenä niillä ei ole merkitystä
eivät ne kavenna väylääkään)?

Tutkippas ohikulkiessasi kummalla puolella kukkii komeammin,
niitetyllä alueella vai sen ulkopuolella. (siis ennen niittoa).

[Jukka K. Korpela]

Post by MR2
En tajua, mitä pahaa lupiinit tekevät Suomen luonnonniittyjen
alkuperäiskasveille.

Valtaavat niiltä kasvupaikkoja. Tosin kyse ei yleensä ole
luonnonniityistä ainakaan sanan varsinaisimmassa merkityksessä (ilman
ihmisen vaikutusta syntyneitä niittyjä on Suomessa varsin vähän, lähinnä
kosteikkojen ja vesistöjen rantamilla) vaan entisistä laidun- ja
peltomaista, kesannoista, joutomaista, tienpientareista, nurmikkojen
reunamista jne.

Post by MR2
Rinta rinnan niitä näyttää kasvavan sulassa sovussa
koiranputkien, leinikkien, päivänkakkaroiden, kissankellojen ym. kanssa.

Luonnossa ei ole sulaa sopua vaan jatkuva taistelu. Lupiinit valtaavat
yhä enemmän alueita. Tasapainolta näyttävä tilanne on todennäköisesti
vain yksi vaihe lupiinien suorittamassa valloituksessa.

Tosin lupiini on jo levinnyt niin laajalle, että sen pysäyttäminen,
vähentämisestä puhumattakaan, ei taida enää onnistua, paitsi
paikallisesti – ellei pystytä kehittämään tehokasta biologista
torjuntakeinoa.

Post by MR2
Pahinta tuhoa tekevät kaupungin viheralueista vastaavat, jotka ovat
päättäneet, että lähellä keskustaa sijaitsevat luonnonvaraiset niityt
ajetaan sängeksi joka vuosi aina keskellä kesää.

Kukkaniityn hoitoon kuuluu niittäminen kukinnan jälkeen, tarvittaessa
(kasvillisuuden pitämiseksi tarpeeksi matalana) myös alkukesästä.

Kuvaamasi menettely johtunee siitä, että kaupungin ei sallita käyttää
työvoimaa tarpeen mukaan (esimerkiksi palkkaamalla paljon hyvin
lyhytaikaista työvoimaa syysniittoon), vaan sen pitää yrittää työllistää
palkkalistoillaan olevat ympäri vuoden. Tietysti myös koneiden käytön
kannalta niiton jakaminen pitkälle ajalla on edullisempaa, vaikka
jossain vaiheessa saatetaan tulla tilanteeseen, jossa koko niittämisen
idea häviää ja niittäminen muuttuu haitalliseksi (esimerkiksi estämällä
yksivuotisia kasveja tuottamasta siementä).

Post by MR2
Mitä järkeä on
siinäkään, että pyörätien reunakasvit vedetään sängeksi monen metrin
leveydeltä (tai yleensä ollenkaan, näköesteenä niillä ei ole merkitystä
eivät ne kavenna väylääkään)?

Eiköhän ainakin virallinen perustelu ole turvallisuus. Jos pyörätielle
tai sen läpi tielle on lyllertämässä siili, pomppimassa jänis tai
kipittämässä orava, on parempi, että sen voi nähdä vähän ennemmin.
Lisäksi leveämpi aivan aukea väylä voi pelottaa eläimiä niin, että ne
eivät lainkaan uskaltaudu tielle.