Discussion:
Pääskysistä
(too old to reply)
Jorma Moll
2008-05-28 16:51:05 UTC
Permalink
Miks pääskyset pesii talojen räystäillä, pihapiireissä yms, ihmisten
lähellä. Sillä pesänrakennustaidolla mikä niillä on luulisi pystyvän
tekemään pesän lähes minne vaan muuallekin.
Saavatko ne turvaa ihmisestä?


yst. terv. J.M.
Matti
2008-05-28 17:16:28 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
Miks pääskyset pesii talojen räystäillä, pihapiireissä yms, ihmisten
lähellä. Sillä pesänrakennustaidolla mikä niillä on luulisi pystyvän
tekemään pesän lähes minne vaan muuallekin.
Saavatko ne turvaa ihmisestä?
Pääskysen on vaikea lähteä lentoon maasta, sen täytyy voida pudottautua
lentääkseen.
Tämä vaatimus tulee siinä pesäpaikan valinnassa ja räystäät tai myös
rapattuseinä käy.
Jossain hiekkapuopilla voi olla pesiä, jos kohdalla on jyrkkä vapaa pudotus.

Tuskin ne ihmisestä turvaa hakee, tosin tapauket jossa pesät ovat
parvekkeella ne eivät pelänneet ihmisiä.

Matti
Jorma Moll
2008-05-29 03:07:12 UTC
Permalink
Pääskysen on vaikea lähteä lentoon maasta, .....
joo.... mutta ei se niin kauhean vaikeata ole. Vaikeampaa kuin muilla
pikkulinnuilla kylläkin.
....sen täytyy voida pudottautua
lentääkseen.
Tämä vaatimus tulee siinä pesäpaikan valinnassa ....
Kyllähän monet oksanhangat täyttäisivät tämän vaatimuksen.
Jään vielä epäilemään tuota turvan hakemista ihmisen luota.

yst. terv. J.M.
aj
2008-05-29 08:25:35 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
Pääskysen on vaikea lähteä lentoon maasta, .....
joo.... mutta ei se niin kauhean vaikeata ole. Vaikeampaa kuin muilla
pikkulinnuilla kylläkin.
Ei tavallisilla pääskysillä lentoonlähtö maasta ole ongelma. Savea
käyvät noukkimassa usein. Tervapääskyllä (joka siis ei kuulu
varsinaisiin pääskysiin) se on ongelmallisempaa, mutta aikuisen yksilön
väitetään kykenevän ponnahtamaan ilmaan maasta. Tosin on silloin kyse
poikkeustapauksesta, nehän eivät maahan laskeudu.
Post by Jorma Moll
Kyllähän monet oksanhangat täyttäisivät tämän vaatimuksen.
Jään vielä epäilemään tuota turvan hakemista ihmisen luota.
Lähtöjään on kyse siitä että ihmisasumukset ym. luomukset tarjoavat
sopivia pesäpaikkoja, eläimet ovat sopeutuvaisia. Ja jos niitä ei
isommin häiritä, ne tottuvat ihmisiin.

Vanhanaikaisempi maatalouskulttuuri tarjosi monelle linnulle oivalliset
pesimisolosuhteet, jotka nyttemmin ovat muuttuneet epäedullisemmiksi.

Anssi
N Eo
2008-05-29 08:27:42 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
Pääskysen on vaikea lähteä lentoon maasta, .....
joo.... mutta ei se niin kauhean vaikeata ole. Vaikeampaa kuin muilla
pikkulinnuilla kylläkin.
Ei tavallisilla pääskysillä lentoonlähtö maasta ole ongelma. Savea käyvät
noukkimassa usein. Tervapääskyllä (joka siis ei kuulu varsinaisiin
pääskysiin) se on ongelmallisempaa, mutta aikuisen yksilön väitetään
kykenevän ponnahtamaan ilmaan maasta. Tosin on silloin kyse
poikkeustapauksesta, nehän eivät maahan laskeudu.
Post by Jorma Moll
Kyllähän monet oksanhangat täyttäisivät tämän vaatimuksen.
Jään vielä epäilemään tuota turvan hakemista ihmisen luota.
Lähtöjään on kyse siitä että ihmisasumukset ym. luomukset tarjoavat
sopivia pesäpaikkoja, eläimet ovat sopeutuvaisia. Ja jos niitä ei isommin
häiritä, ne tottuvat ihmisiin.
Vanhanaikaisempi maatalouskulttuuri tarjosi monelle linnulle oivalliset
pesimisolosuhteet, jotka nyttemmin ovat muuttuneet epäedullisemmiksi.
*Ei toki suorastaan päin vastoin. Suuremmassa tuotannossa on enemmän
kärpäsille tilaa ja kattoalassa paikkoja nyttemmin toki.
Anssi
Pertti Heikkinen
2008-05-29 14:46:58 UTC
Permalink
Post by aj
Lähtöjään on kyse siitä että ihmisasumukset ym. luomukset tarjoavat
sopivia pesäpaikkoja, eläimet ovat sopeutuvaisia. Ja jos niitä ei
isommin häiritä, ne tottuvat ihmisiin.
Vanhanaikaisempi maatalouskulttuuri tarjosi monelle linnulle oivalliset
pesimisolosuhteet, jotka nyttemmin ovat muuttuneet epäedullisemmiksi.
Varsinkin karjatilat tarjosivat runsaasti makoisaa hyönteisruokaa, osin
siksi navettojen räystäät olivat mieluisia pesäpaikkoja. Ja ovat toki
vieläkin.
Puakki
2008-05-30 02:44:14 UTC
Permalink
Post by Pertti Heikkinen
Post by aj
Lähtöjään on kyse siitä että ihmisasumukset ym. luomukset tarjoavat
sopivia pesäpaikkoja, eläimet ovat sopeutuvaisia. Ja jos niitä ei isommin
häiritä, ne tottuvat ihmisiin.
Vanhanaikaisempi maatalouskulttuuri tarjosi monelle linnulle oivalliset
pesimisolosuhteet, jotka nyttemmin ovat muuttuneet epäedullisemmiksi.
Varsinkin karjatilat tarjosivat runsaasti makoisaa hyönteisruokaa, osin
siksi navettojen räystäät olivat mieluisia pesäpaikkoja. Ja ovat toki
vieläkin.
Menin kerran 60-luvulla syrjäkylälle taloon, jonka navetan räystäällä
kerrottiin olevan parikymmentä "räästäs-piäskyn pessee", tilanne oli
säälittävä, edellisenä yönä oli ollut rankka ukkoskuuro, poutajakson
jälkeen, kosteuden muutos oli saanut useita pesiä tipahtamaan, pienet
poikaset oli tuhoon tuomittuja
Jorma Moll
2008-05-30 04:05:59 UTC
Permalink
Post by Puakki
Post by Pertti Heikkinen
Post by aj
Lähtöjään on kyse siitä että ihmisasumukset ym. luomukset tarjoavat
sopivia pesäpaikkoja, eläimet ovat sopeutuvaisia. Ja jos niitä ei isommin
häiritä, ne tottuvat ihmisiin.
Vanhanaikaisempi maatalouskulttuuri tarjosi monelle linnulle oivalliset
pesimisolosuhteet, jotka nyttemmin ovat muuttuneet epäedullisemmiksi.
Varsinkin karjatilat tarjosivat runsaasti makoisaa hyönteisruokaa, osin
siksi navettojen räystäät olivat mieluisia pesäpaikkoja. Ja ovat toki
vieläkin.
Menin kerran 60-luvulla syrjäkylälle taloon, jonka navetan räystäällä
kerrottiin olevan parikymmentä "räästäs-piäskyn pessee", tilanne oli
säälittävä, edellisenä yönä oli ollut rankka ukkoskuuro, poutajakson
jälkeen, kosteuden muutos oli saanut useita pesiä tipahtamaan, pienet
poikaset oli tuhoon tuomittuja
Muistelen lapsena maalla puhutun, että jos yksi pääskysen pesä putoaa,
niin kaikki lähipiirin pääskyset osallistuvat talkoisiin ja
rakennetaan uusi pesä tuhoutuneen tilalle.
Onks tää totta, vai puhetta vaan?

yst. terv. J.M.
Osku
2008-05-30 06:01:35 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
Post by Puakki
Post by Pertti Heikkinen
Post by aj
Lähtöjään on kyse siitä että ihmisasumukset ym. luomukset tarjoavat
sopivia pesäpaikkoja, eläimet ovat sopeutuvaisia. Ja jos niitä ei isommin
häiritä, ne tottuvat ihmisiin.
Vanhanaikaisempi maatalouskulttuuri tarjosi monelle linnulle oivalliset
pesimisolosuhteet, jotka nyttemmin ovat muuttuneet epäedullisemmiksi.
Varsinkin karjatilat tarjosivat runsaasti makoisaa hyönteisruokaa, osin
siksi navettojen räystäät olivat mieluisia pesäpaikkoja. Ja ovat toki
vieläkin.
Menin kerran 60-luvulla syrjäkylälle taloon, jonka navetan räystäällä
kerrottiin olevan parikymmentä "räästäs-piäskyn pessee", tilanne oli
säälittävä, edellisenä yönä oli ollut rankka ukkoskuuro, poutajakson
jälkeen, kosteuden muutos oli saanut useita pesiä tipahtamaan, pienet
poikaset oli tuhoon tuomittuja
Muistelen lapsena maalla puhutun, että jos yksi pääskysen pesä putoaa,
niin kaikki lähipiirin pääskyset osallistuvat talkoisiin ja
rakennetaan uusi pesä tuhoutuneen tilalle.
Onks tää totta, vai puhetta vaan?
Kaunista satua. Aivan kuin se mitä maalla pienille lapsille kerrottiin
kun syksy koittaa kurkiaurat kiertävät ympyrää kun ottavat korkeutta
muuttomatkalle ja kailottavat äänekkäästi. Oli uskomus että ne keräävät
pienet linnut selkäänsä ja vievät ne muuttomatkallaan etelään. Näin
kerrottiin ja siihen uskottiin. Todellisuus on taruakin ihmeellisempi.

Osku
N Eö
2008-05-30 09:42:55 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
Post by Puakki
Post by Pertti Heikkinen
Post by aj
Lähtöjään on kyse siitä että ihmisasumukset ym. luomukset tarjoavat
sopivia pesäpaikkoja, eläimet ovat sopeutuvaisia. Ja jos niitä ei isommin
häiritä, ne tottuvat ihmisiin.
Vanhanaikaisempi maatalouskulttuuri tarjosi monelle linnulle oivalliset
pesimisolosuhteet, jotka nyttemmin ovat muuttuneet epäedullisemmiksi.
Varsinkin karjatilat tarjosivat runsaasti makoisaa hyönteisruokaa, osin
siksi navettojen räystäät olivat mieluisia pesäpaikkoja. Ja ovat toki
vieläkin.
Menin kerran 60-luvulla syrjäkylälle taloon, jonka navetan räystäällä
kerrottiin olevan parikymmentä "räästäs-piäskyn pessee", tilanne oli
säälittävä, edellisenä yönä oli ollut rankka ukkoskuuro, poutajakson
jälkeen, kosteuden muutos oli saanut useita pesiä tipahtamaan, pienet
poikaset oli tuhoon tuomittuja
Muistelen lapsena maalla puhutun, että jos yksi pääskysen pesä putoaa,
niin kaikki lähipiirin pääskyset osallistuvat talkoisiin ja
rakennetaan uusi pesä tuhoutuneen tilalle.
Onks tää totta, vai puhetta vaan?
Kaunista satua. Aivan kuin se mitä maalla pienille lapsille kerrottiin kun
syksy koittaa kurkiaurat kiertävät ympyrää kun ottavat korkeutta
muuttomatkalle ja kailottavat äänekkäästi. Oli uskomus että ne keräävät
pienet linnut selkäänsä ja vievät ne muuttomatkallaan etelään. Näin
kerrottiin ja siihen uskottiin. Todellisuus on taruakin ihmeellisempi.
*VoiII! .. ..Osku se satuja m y ö s täällä. Miten lutusta. .. .)
Osku
Osku
2008-05-30 11:23:10 UTC
Permalink
Post by N Eö
Post by Osku
Post by Jorma Moll
Post by Puakki
Post by Pertti Heikkinen
Post by aj
Lähtöjään on kyse siitä että ihmisasumukset ym. luomukset tarjoavat
sopivia pesäpaikkoja, eläimet ovat sopeutuvaisia. Ja jos niitä ei isommin
häiritä, ne tottuvat ihmisiin.
Vanhanaikaisempi maatalouskulttuuri tarjosi monelle linnulle oivalliset
pesimisolosuhteet, jotka nyttemmin ovat muuttuneet
epäedullisemmiksi.
Varsinkin karjatilat tarjosivat runsaasti makoisaa hyönteisruokaa, osin
siksi navettojen räystäät olivat mieluisia pesäpaikkoja. Ja ovat toki
vieläkin.
Menin kerran 60-luvulla syrjäkylälle taloon, jonka navetan räystäällä
kerrottiin olevan parikymmentä "räästäs-piäskyn pessee", tilanne oli
säälittävä, edellisenä yönä oli ollut rankka ukkoskuuro, poutajakson
jälkeen, kosteuden muutos oli saanut useita pesiä tipahtamaan, pienet
poikaset oli tuhoon tuomittuja
Muistelen lapsena maalla puhutun, että jos yksi pääskysen pesä putoaa,
niin kaikki lähipiirin pääskyset osallistuvat talkoisiin ja
rakennetaan uusi pesä tuhoutuneen tilalle.
Onks tää totta, vai puhetta vaan?
Kaunista satua. Aivan kuin se mitä maalla pienille lapsille
kerrottiin kun syksy koittaa kurkiaurat kiertävät ympyrää kun ottavat
korkeutta muuttomatkalle ja kailottavat äänekkäästi. Oli uskomus että
ne keräävät pienet linnut selkäänsä ja vievät ne muuttomatkallaan
etelään. Näin kerrottiin ja siihen uskottiin. Todellisuus on
taruakin ihmeellisempi.
*VoiII! .. ..Osku se satuja m y ö s täällä. Miten lutusta. .. .)
Minun sadut ovat jopa luettavissa sinun ydinsekoiluhin verrattuna. öö,
nii, kas vain . ydinaavikkolla öö ei kasva mitäkäs

Osku
Post by N Eö
Post by Osku
Osku
n E o
2008-05-30 17:01:59 UTC
Permalink
Post by Osku
Post by N Eö
Post by Osku
Post by Jorma Moll
Post by Puakki
Post by Pertti Heikkinen
Post by aj
Lähtöjään on kyse siitä että ihmisasumukset ym. luomukset tarjoavat
sopivia pesäpaikkoja, eläimet ovat sopeutuvaisia. Ja jos niitä ei isommin
häiritä, ne tottuvat ihmisiin.
Vanhanaikaisempi maatalouskulttuuri tarjosi monelle linnulle oivalliset
pesimisolosuhteet, jotka nyttemmin ovat muuttuneet
epäedullisemmiksi.
Varsinkin karjatilat tarjosivat runsaasti makoisaa hyönteisruokaa, osin
siksi navettojen räystäät olivat mieluisia pesäpaikkoja. Ja ovat toki
vieläkin.
Menin kerran 60-luvulla syrjäkylälle taloon, jonka navetan räystäällä
kerrottiin olevan parikymmentä "räästäs-piäskyn pessee", tilanne oli
säälittävä, edellisenä yönä oli ollut rankka ukkoskuuro, poutajakson
jälkeen, kosteuden muutos oli saanut useita pesiä tipahtamaan, pienet
poikaset oli tuhoon tuomittuja
Muistelen lapsena maalla puhutun, että jos yksi pääskysen pesä putoaa,
niin kaikki lähipiirin pääskyset osallistuvat talkoisiin ja
rakennetaan uusi pesä tuhoutuneen tilalle.
Onks tää totta, vai puhetta vaan?
Kaunista satua. Aivan kuin se mitä maalla pienille lapsille kerrottiin
kun syksy koittaa kurkiaurat kiertävät ympyrää kun ottavat korkeutta
muuttomatkalle ja kailottavat äänekkäästi. Oli uskomus että ne keräävät
pienet linnut selkäänsä ja vievät ne muuttomatkallaan etelään. Näin
kerrottiin ja siihen uskottiin. Todellisuus on taruakin ihmeellisempi.
*VoiII! .. ..Osku se satuja m y ö s täällä. Miten lutusta. .. .)
Minun sadut ovat jopa luettavissa sinun ydinsekoiluhin verrattuna. öö,
nii, kas vain . ydinaavikkolla öö ei kasva mitäkäs
*.. Öö.. ..Noin jos välttämättä haluat olla sitä mieltä. Niin miksi ihmeessä
vastasorvaisin?)
Post by Osku
Osku
Post by N Eö
Post by Osku
Osku
Puakki
2008-05-31 20:18:15 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
Post by Puakki
Post by Pertti Heikkinen
Post by aj
Lähtöjään on kyse siitä että ihmisasumukset ym. luomukset tarjoavat
sopivia pesäpaikkoja, eläimet ovat sopeutuvaisia. Ja jos niitä ei isommin
häiritä, ne tottuvat ihmisiin.
Vanhanaikaisempi maatalouskulttuuri tarjosi monelle linnulle oivalliset
pesimisolosuhteet, jotka nyttemmin ovat muuttuneet epäedullisemmiksi.
Varsinkin karjatilat tarjosivat runsaasti makoisaa hyönteisruokaa, osin
siksi navettojen räystäät olivat mieluisia pesäpaikkoja. Ja ovat toki
vieläkin.
Menin kerran 60-luvulla syrjäkylälle taloon, jonka navetan räystäällä
kerrottiin olevan parikymmentä "räästäs-piäskyn pessee", tilanne oli
säälittävä, edellisenä yönä oli ollut rankka ukkoskuuro, poutajakson
jälkeen, kosteuden muutos oli saanut useita pesiä tipahtamaan, pienet
poikaset oli tuhoon tuomittuja
Muistelen lapsena maalla puhutun, että jos yksi pääskysen pesä putoaa,
niin kaikki lähipiirin pääskyset osallistuvat talkoisiin ja
rakennetaan uusi pesä tuhoutuneen tilalle.
Onks tää totta, vai puhetta vaan?
Kaunista satua. Aivan kuin se mitä maalla pienille lapsille kerrottiin kun
syksy koittaa kurkiaurat kiertävät ympyrää kun ottavat korkeutta
muuttomatkalle ja kailottavat äänekkäästi. Oli uskomus että ne keräävät
pienet linnut selkäänsä ja vievät ne muuttomatkallaan etelään. Näin
kerrottiin ja siihen uskottiin. Todellisuus on taruakin ihmeellisempi.
Ensimäisellä muuttomatkallaan kurjen poikaset kommunikoivat vielä
"piipittäen", muistelen lapsena kuulleeni tuon ääntelyn
Osku
Puakki
Osku
2008-05-29 10:53:43 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
Pääskysen on vaikea lähteä lentoon maasta, .....
joo.... mutta ei se niin kauhean vaikeata ole. Vaikeampaa kuin muilla
pikkulinnuilla kylläkin.
Se on se tervapääsky vai onko oikealta nimeltään Törmäpääsky joka tekee
hiekkätörmiin pesänsä kaivamalla. Tällä on niin lyhyet jalat ja pitkät
siivet että on kait hyvin vaikea lähteä maasta lentoon. Vaatii
podottautumisilmaa siipien alle. Luontokappaleilla (linnut) on suuri
riski joutua petojen suihin jos lentoonlähtö ei ole salaman nopeta.

Osku
aj
2008-05-29 11:15:25 UTC
Permalink
Post by Osku
Se on se tervapääsky vai onko oikealta nimeltään Törmäpääsky joka tekee
hiekkätörmiin pesänsä kaivamalla.
Törmäpääsky, kyllä tekee hiekkaisiin törmiin pesänsä - mutta tervapääsky
on eri, kapeasiipinen ja jalat lähinnä riippumiseen soveltuvat.
Törmäpääsky kuuluu tavallisiin pääskysiin. En usko että sillä on isompia
ongelmia.
Osku
2008-05-29 13:30:57 UTC
Permalink
Post by aj
Post by Osku
Se on se tervapääsky vai onko oikealta nimeltään Törmäpääsky joka
tekee hiekkätörmiin pesänsä kaivamalla.
Törmäpääsky, kyllä tekee hiekkaisiin törmiin pesänsä - mutta
tervapääsky on eri, kapeasiipinen ja jalat lähinnä riippumiseen
soveltuvat. Törmäpääsky kuuluu tavallisiin pääskysiin. En usko että
sillä on isompia ongelmia.
Kysytään lisää. Onko tämä tervapääsky nopein lentäjä linnuista joka
suomessa esiintyy. Nukkuukin ilmassa?

Osku
Pertti Heikkinen
2008-05-29 14:50:23 UTC
Permalink
Post by Osku
Kysytään lisää. Onko tämä tervapääsky nopein lentäjä linnuista joka
suomessa esiintyy.
Tervapääsky (Apus apus) kuuluu siis kirskulintuihin, ei pääskyihin. Pari
haukkaa ainakin on tervapääskyä nopeampia.

Törmäpääsky (Riparia riparia) sitten on ihan "oikea" pääskynen, haara-
ja räystäspääskyn sukulaisia.
Post by Osku
Nukkuukin ilmassa?
Niin sanotaan.
--
"Nato ehkäisee terrorismia koska se levittää vapautta."
- Jyrki "ministeri" Katainen
Aki Vuoristo
2008-05-29 16:06:31 UTC
Permalink
Post by Osku
Kysytään lisää. Onko tämä tervapääsky nopein lentäjä linnuista joka
suomessa esiintyy. Nukkuukin ilmassa?
Nuolihaukka pystyy nappaamaan jopa tervapääskyn. Itsekin olen joskus nähnyt,
kun ohilentävällä nuolihaukalla oli tervapääsky kynsissään.

t. AV
N Eö
2008-05-30 09:43:55 UTC
Permalink
Post by Aki Vuoristo
Post by Osku
Kysytään lisää. Onko tämä tervapääsky nopein lentäjä linnuista joka
suomessa esiintyy. Nukkuukin ilmassa?
Nuolihaukka pystyy nappaamaan jopa tervapääskyn. Itsekin olen joskus
nähnyt, kun ohilentävällä nuolihaukalla oli tervapääsky kynsissään.
*Niin kai kaikille pyydystäjänsä myös on eläimissä oltava?
Post by Aki Vuoristo
t. AV
Pertti Heikkinen
2008-06-01 16:38:04 UTC
Permalink
Post by N Eö
*Niin kai kaikille pyydystäjänsä myös on eläimissä oltava?
Eipä oikeastaan. On lajeja, joilla ei ole pedoissa "luontaista
vihollista". Niiden kantoja säätelee ravinnon - usein saaliseläinten -
määrä. Vrt. esim. huuhkaja.
--
"Se nyt vaan on tyhmää ostaa liikaa!"
- Vikantti
ne o
2008-06-02 09:04:27 UTC
Permalink
Post by Pertti Heikkinen
Post by N Eö
*Niin kai kaikille pyydystäjänsä myös on eläimissä oltava?
Eipä oikeastaan. On lajeja, joilla ei ole pedoissa "luontaista
vihollista". Niiden kantoja säätelee ravinnon - usein saaliseläinten -
määrä. Vrt. esim. huuhkaja.
*HaluUU? Pääskysert syö hyttysiä, ja hyttyset syö pääskysiä. Ja molemmissa
on malarialoisiot sisällä kuin kotonaan, loisiossa pesii taas bakteerit ja
virus syö bakteereja jne. Näin ihan vertauskuvallisesti.
Post by Pertti Heikkinen
--
"Se nyt vaan on tyhmää ostaa liikaa!"
- Vikantti
Puakki
2008-05-30 02:39:26 UTC
Permalink
Post by Osku
Post by Jorma Moll
Pääskysen on vaikea lähteä lentoon maasta, .....
joo.... mutta ei se niin kauhean vaikeata ole. Vaikeampaa kuin muilla
pikkulinnuilla kylläkin.
Se on se tervapääsky vai onko oikealta nimeltään Törmäpääsky joka tekee
hiekkätörmiin pesänsä kaivamalla. Tällä on niin lyhyet jalat ja pitkät
siivet että on kait hyvin vaikea lähteä maasta lentoon. Vaatii
podottautumisilmaa siipien alle. Luontokappaleilla (linnut) on suuri riski
joutua petojen suihin jos lentoonlähtö ei ole salaman nopeta.
'Nuo siivet, jotka nostaa hänet - tuulen lailla pilvihin, on vain taakka...'

Runoa Tervapääskystä
Post by Osku
Osku
Puakki
Puakki
2008-05-30 02:33:44 UTC
Permalink
Pääskysen on vaikea lähteä lentoon maasta, .....
joo.... mutta ei se niin kauhean vaikeata ole. Vaikeampaa kuin muilla
pikkulinnuilla kylläkin.
....sen täytyy voida pudottautua
lentääkseen.
Tämä vaatimus tulee siinä pesäpaikan valinnassa ....
Törmäpääskylle riittää ojanluiska, siitä ei voi "pudottautua".
Vuorisenjärven rantaan tehtiin uusi tie, Nikinmäki-Varpaisjärvi tie oli
leikattu rinteeseen 1,5 metriä korkea luiska, jo se riitti pesänpaikaksi,
vaikka kilometrin päässä (metsässä!) olisi ollut useita korkeareunaisia
hiekkahautoja.
Koska soraa oli hyvin saatavilla, tie tehtiin pengertämällä, osin vain
pintamaat poistaen

<Kyllähän monet oksanhangat täyttäisivät tämän vaatimuksen.
<Jään vielä epäilemään tuota turvan hakemista ihmisen luota.

Turkuun tultuani hämmästelin Tervapääskyn pesintää, kerrostalojen räystään
alla!!
Kotiseudulla niitä näki vain salolammella, jossa niitä oli alkanut pesiä
kolopuissa "Palometsässä", joka oli palanut 1913 paikkeilla, nähtävästi
samaa kantaa edustvat yksilöt palasi synnyinpaikalle, vaikka sinne oli
kasvanut jo uusi sankka metsä,_ tikan ja tiaisen koloja silti löytyy.

Turussa törmäpääskyt pesivät asfalttisora läjien seinämissä, tuotteen
käyttöä on luonnonsuojelijat koettaneet rajoittaa pesintä aikaan

Puakki
N Eo
2008-05-28 18:38:32 UTC
Permalink
"Jorma Moll" <***@gmail.com> kirjoitti viestiss� news:4873d408-4a6d-4cf7-af96-***@2g2000hsn.googlegroups.com...

Miks pääskyset pesii talojen räystäillä, pihapiireissä yms, ihmisten
lähellä. Sillä pesänrakennustaidolla mikä niillä on luulisi pystyvän
tekemään pesän lähes minne vaan muuallekin.
Saavatko ne turvaa ihmisestä?

*Ei vaan ihmisen ympärillä parveilee hyttysiä, sittiäisiä, pölyttäjiä ja
kärpäsiä pilvin pimein.


yst. terv. J.M.
Loading...